tiistai 30. elokuuta 2016

Erilainen tarina kiusaamisesta

Tällä kertaa vähän vakavammalla aiheella, kiusaamisella, joka on näin koulujen alkaessa hyvinkin ajankohtainen asia. Uskallan väittää, että jokainen meistä on kokenut kiusaamista jossain muodossa: jätetty ulkopuolelle, huudeltu perään tai ainakin nähnyt näin tapahtuvan toiselle. En ole koskaan ollut varsinaisesti koulukiusattu, mutta tiedän, miten pahalta se tuntuu. Halusinkin kertoa teille hieman erilaisen tarinan kiusaamisesta.
Ala-asteella meidän luokalle tuli uusi tyttö, joka oli vuoden muita vanhempi. Ystävyys alkoi sattumalta, kun istuttiin luokassa vierekkäin ja päädyttiin juttelemaan välitunnilla. Se tuntui jännittävältä: saada kutsu uuden ystävän luo ja puhua asioista, joista oman ikäiset eivät vielä puhuneet. Pian olinkin hänen luonaan joka ikinen ilta koulun jälkeen ja joka ikinen hetki koulun aikana. Jaettiin yhteiset kiinnostuksenkohteet ja keksittiin yhdessä uusia - olin onnellinen, kun löysin niin täydellisen ystävän.
Kouluvuoden kuluessa asiat alkoivat kuitenkin muuttua, ensin hitaasti ja huomaamatta. Suutuin muihin ystäviini, sillä kaikki varoittelivat tytön olevan huonoa seuraa. Ajauduin yhä kauemmas lapsuuden ystävistäni, enkä edes kunnolla tajunnut asiaa. Samaan aikaan uusi ystäväni alkoi haukkua ja kielsi näkemästä heitä. Olinhan kuitenkin hänen paras ystävänsä, eikä muita tarvittu. Jos näin muita ystäviä, siitä seurasi syyllistämistä ja lisää ilkeitä sanoja.
Ennen kesälomaa tyttö valehteli opettajalle, että entinen paras ystäväni oli lyönyt häntä. Siitä seurasi ihan kauhea haloo ja turhia syytöksiä. Hän kertoi minulle valehdelleensa ja oli siitä ylpeä. Yksi asia, joka tuntuikin kaikkein pahimmalta, oli jatkuva valehtelu.
Loman aikana olin käynyt ystäväni kanssa reissuissa ja viettänyt aikaa hänen luonaan. Kerran hän taivutteli tulemaan luokseen, koska halusi syödä lettuja. Lopulta lupasin tulla ja kävelymatkan jälkeen aloin leipomaan. Kun olin viimein saanut urakan valmiiksi, tyttö otti letut käteensä. Hän heitti niitä minun ja koiriensa päälle. Pidättelin itkua ja sanoin vihaisena, ettei niin saa tehdä, mutta hän vain jatkoi heittelyä ja nauroi. Lähdin kotiin ja sen matkan aikana tajusin, etten enää ollut onnellinen ystäväni seurassa. Ystävyys oli muuttunut manipuloinniksi ja jatkuvaksi piikittelyksi siitä, miten huono ja ruma olin.
Loma loppui ja jatkettiin tietysti samalla luokalla. Yhä useammin sain kuulla piikittelyä ja yhä useammin tyttö käski minun olla poissa muiden ystävieni luota. En uskaltanut sanoa vastaan, joten tein juuri niin, kuin hän halusi. Kaipasin ystäviäni, mutten saanut nähdä heitä juuri ollenkaan. Vuoden lopulla saatiin todistukset, joita katsoessaan tyttö otti minut kainaloonsa ja vei opettajan luo. ''Miten Mervillä voi olla paljon parempi todistus, vaikka ollaan molemmat yhtä surkeita?'' Olisitte nähneet opettajan ilmeen..
Näin jälkeenpäin paras asia, joka saattoi tapahtua oli, että tyttö muutti toiseen kaupunkiin. Aluksi tietysti itkin, sillä oltiinhan edelleen parhaat ystävät. Kävin hänen luonaan kaksi kertaa, joista toisen jälkeen laitoin välit poikki. Ensinnäkin, paikalla oli tytön uusia ystäviä, joiden kanssa tyttö pilkkasi kaikkea sanomaani, ulkonäköäni ja ylipäätänsä kaikkia asioita, joista pidin. Löysin myös talosta tavaroita, jotka omistin ja joiden luulin hukkuneen. Ne olivat kaikki esillä, eikä hän hävennyt asiaa ollenkaan. Lähdin kotiin ensimmäisen yön jälkeen, enkä enää vastannut viesteihin.
Harmi vaan, ettei se päättynyt vielä siihenkään. Olin kai suututtanut tytön, kun en enää ottanut yhteyttä. Löysin netistä viestejä, joiden mukaan olin varas, valehtelija ja vielä paljon pahempaakin..
Tarinalla on kuitenkin onnellinen päätös, sillä sain vanhat ystäväni takaisin ja viestit pois netistä muiden nähtäviltä. Ennen kaikkea, pääsin eroon ihmisestä, joka olisi voinut saada paljon pahempaakin tuhoa aikaan. En ole katkera, sillä meidän ystävyydessä oli paljon hyvääkin, mutta se jätti jälkensä. Kiusaaminen, oli se sitten millaista tahansa, jättää aina jäljen.
Kiusaamisen takana on jokin syy. Se saattaa olla kiusaajan epävarmuus ja halu pönkittää omaa asemaansa. Se voi olla myös kateellisuutta. Kiusaamisen kohteeksi riittää, että on jokin erottuva ominaisuus tai on vaikkapa hiljainen. Oikein etsimällä etsitään niitä sanoja, jotka osuvat arkaan kohtaan. Ajattelen, että yläaste on kiusaamisen kulta-aikaa: ollaan tarpeeksi vanhoja ymmärtämään oma paikkansa, muttei tarpeeksi kypsiä ymmärtämään tekojensa seurauksia. Tietysti osa on, mutta eivät kaikki. Itse säästyin vähällä, mutta osa ei ole niin onnekkaita.
Surullisinta on kuitenkin se, ettei kiusaaminen rajoitu aina peruskouluun. Puhutaan työpaikkakiusaamisesta ja pahimmassa tapauksessa ulkopuolelle jättäminen ja ivailu alkaa jo tarhassa. Kysymys kuuluukin: miksi? Miten tähän kaikkeen ollaan ajauduttu?
Monia ystäviäni on kiusattu koulussa, toinen toistaan julmemmilla tavoilla. Kun katson heitä, näen vain kauneutta ja vahvuutta - en yhtäkään syytä kiusaamiselle. Vika ei ole kiusatussa, vaikka se siltä usein tuntuukin. Vika on aina kiusaajan, oli taustalla mitä tahansa. Joskus ei ehkä tiedosteta, että ulkopuolelle jättäminen on yhtä lailla kivuliasta ja satuttaa ehkä vieläkin enemmän kuin haukkumasanat tai fyysinen väkivalta. Koulunkäynti muuttuu painajaiseksi, jollaista kenenkään ei pitäisi kokea.
Kiusaaminen jättää arven, jota kantaa mukanaan lopun elämäänsä. Mennyttä ei saa muutettua, mutta yritetään muuttaa nykyhetkeä ja tulevaisuutta. Otetaan vastuu: jos nähdään jonkun jäävän porukasta tai kuullaan jonkun huutelevan ilkeitä sanoja - mennään väliin ja puututaan asiaan. Kiusaaminen on ajattelematonta ja typerää. Tehdään loppu kiusaamiselle.

sunnuntai 28. elokuuta 2016

Parilla Helsingissä

Hellou! Viimeisiä lomapäiviä viedään, joten olihan sitä kiireellä vielä yksi reissu tehtävä.. Tällä kertaa pääkaupunkiseudulle kavereita tapaamaan. ;-)
Olen tosi huono sopimaan tapaamisia kavereiden ja ystävien kanssa. Tosi monen kanssa on pitänyt käydä kahvilla, mutta aina se jotenkin jää.. Viime aikoina olen kuitenkin yrittänyt parantaa tapojani, että tulisi ihan oikeasti nähtyä, eikä vaan luvattua. Niinpä olikin onni onnettomuudessa, että koulun alku siirtyi viikolla ja ehdin vielä näkemään Iinaa ja Nooraa viimeisinä lomapäivinä!
Varasin Onnibussin menomatkalle jo hyvissä ajoin, sillä ajattelin, etteivät rahat riitä junaan molempiin suuntiin. No, sitten tuli palkka ja hetken aikaa olisikin ollut rahaa - kunnes eksyin CDON:in sivuille.. mutta siitä kirjoittelen myöhemmin lisää.
Puolentoista tunnin matka kului yllättävän nopeasti, sillä löysin paikan ilman vieruskaveria ja uppouduin hyvän kirjan pariin. Jos nyt jotain miinusta täytyy matkalle antaa, niin se oli takana istuva olutta litkivä mies, joka haisi tupakalta ja viinalta varmaan koko bussissa. :-D Mutta sellaista se joskus on!
Hetken odottelun jälkeen tapasin Nooran ja Iinan. Illan suunnitelma muotoitui sitäkin nopeammin: pari juomaa kaupasta ja puistoon istumaan. Tuulinen ja kolea sää ei ehkä ollut paras mahdollinen puistoilulle, mutta sehän on vaan asennekysymys.. ;-)
Olen sanonut tämän ennenkin, mutta onhan se aika mahtavaa, että netin kautta voi löytää näin samanhenkisiä ihmisiä! Iinan kanssa tutustuttiin joskus aikanaan IRC-Galleriassa ja Nooran kanssa pari vuotta sitten Pridessä perinteisellä ''luen sun blogia''-lausahduksella.
Aika kului taas ihmeen nopeasti, sillä juteltavaa riitti. Oli kiva huomata, miten luontevaa ja helppoa puhuminen oli. Tässä taas yksi syy siihen, miksi kannattaa lähteä kotoa ja nähdä muita!
Illalla lähdin junalla kotiin, Tikkurilaan asti Iinan kanssa ja lopun matkaa itsekseni. Taisi ne muutamat juomat nousta päähän, sillä englannin kielisen kirjan lukemisesta ei tullut yhtään mitään.. Luin samaa aukeamaa valehtelematta Tikkurilasta Haarajoelle. XD
Eilinen oli tosi onnistunut päivä: 
ihania tyyppejä, reissaamista ja puistoilua.  
Huomenna onkin sitten viimeinen lomapäivä ennen koulun alkua, 
mutten ole ehtinyt asiaa vielä sen pahemmin miettimään.. 
Kaipa se arkeen ja rutiineihin paluu tekee vaan hyvää. 
Heippa!

tiistai 23. elokuuta 2016

Vastauksia kysymyksiin

Heippa! Kiitos vielä kerran kaikista kysymyksistä - niitä tuli paljon enemmän, kuin odotin. Tämän postauksen tekeminen oli hauskaa, toivottavasti tekin tykkäätte. ;-)

Vegaanisuus & eettiset valinnat

Mikä on suurin yksittäinen syy siihen, että olet päättänyt ryhtyä vegaaniksi?
Suurin syy on eläimet ja tehotuotanto, jonka osana maitotuotteetkin ovat. Omalta osalta siirtyminen vegaaniruokavalioon on tuntunut aina siltä oikeimmalta ratkaisulta, juurikin eläinten oikeuksien takia. Tottakai tähän vaikuttavat myös ympäristöasiat ja omat mieltymykset.
Ovatko monet ystävistäsi/perheenjäsenistäsi myös vegaaneja? Mikäli eivät, häiritseekö asia sinua?
Ystävissä on enemmän, perheessä lähinnä kasvissyöjiä. Asia ei ole mikään ongelma, sillä jokainen saa tehdä omat päätöksensä itse. Vegaanisuudesta paasaaminen on turhaa, sillä useimmiten se vaan aiheuttaa yhä negatiivisempaa vastaanottoa hyvälle asialle. Se, että tämä on hyvä tapa syödä itselleni, ei välttämättä ole oikea tapa jollekin toiselle. :-)
Miten tarkka olet ostamiesi tuotteiden alkuperästä (tuetko erityisesti luomua tms.)?
Meillä ollaan pienestä lähtien tuettu kotimaisuutta, joten kalliimpi hinta on aina maksettu ja maksetaan näistä vaihtoehdoista. Luomua ja Reilua kauppaa tuetaan aina tilaisuuden tullen, kunhan hinta ei ole huomattavasti normaalia kalliimpi. Ruoan alkuperä kiinnostaa paljonkin, joten ihanteena olisi pyrkiä ostamaan mahdollisimman lähellä tuotettuja ja luonnollisia tuotteita. Kesällä saadaan omalta kasvimaalta kesäkurpitsaa, raparperia, marjoja ja tomaattia, serkuilta puolestaan kurkkua. Syksyllä tulee vielä omenaa ja lisää marjoja. Mustikat ja puolukat poimitaan pääosin lähimetsistä. Lähiruokaa parhaimmillaan!

Minkä epävegaaninen tuote on ollut vaikein korvata vegaanisella tai mitä muuten vain tulee ikävä, kun haluat jättää pois vegaaniuden takia?
Tämä on helppo: Quest Barit. Naurakaa vaan, mutta noille ihanuuksille en ole löytänyt korviketta lukuisista yrityksistä huolimatta. Olin jossain vaiheessa ihan koukussa niihin, mutta nykyään menee enää satunnaisesti. Ajattelinkin alkuun tehdä poikkeuksen juuri Quest Barien kohdalla, kunnes hiljalleen jätän nekin pois kokonaan.

Mitä ei vegaanista ruokaa sulla on ikävä?
Tähän vastaus aikaisemmassa kysymyksessä. :-)
 
Onko sulla jonkinlaisia "eettisiä" vaatimuksia vaatteita kohtaan?
Boikotoin lähinnä aitoa nahkaa ja turkissomisteita. Ostan mieluummin tuotteen, joka on valmistettu tekonahkasta, vaikkei se kestäisi käytössä pitkään. Turkiksia ei varmaan tarvitse edes enempää perustella. Ympäristösyistä ostan nykyään farkut kirpparilta, sillä niiden valmistamiseen kuluu järkyttävät määrät vettä. Kierrätystä suosin muutoinkin.

Työ & opiskelu

Kerro opiskelustasi vähän tarkemmin esim. minkälaista työtä voit tulevaisuudessa tehdä, mitä kaikkea teette koulussa, tuntuuko ala omalta?
Meidän alalta voi periaatteessa työllistyä aika moneen luovan prosessin työhön, kuten graaffiseksi suunnittelijaksi tai teollisuuteen pakkausten valmistuksen pariin. Kyseinen linja onkin ehkä varmiten työllistävä, sillä pakkauksia tarvitaan aina, eikä se ole katoamassa mihinkään pitkään aikaan. Toisaalta varmin tapa työllistyä olisi oman yrityksen perustaminen, mistä olenkin haaveillut, mutta sen näkee sitten aikanaan. :-) 
Opiskelu on hyvin pitkälti erilaisten pakkausratkaisuiden ja grafiikkojen parissa puuhailua. Viime vuonna toteutettiin mm. biopohjainen pakkaus nestemäiselle elintarvikkeelle ja lopputulokset esiteltiin Helsinki Design Week:lla.  
Aika usein kysyttäessä sanon, että opiskelu on tosi rankkaa, mutta mieleistä. Sellaisen asian kanssa, joka tuntuu omalta, jaksaa kyllä puurtaakin. Grafiikkapuoli tuntuu vielä vähän vieraalta, mutta olen melko vakuuttunut tämän olevan se oma ala.

Millaista sun opiskelu on, kuinka kiireistä ja aikaa vievää?
Aikaisemmassa vastauksessa on vähän enemmän alasta. Luovan alan koulutuksessa, ja työssä ylipäätään, on hommaa vaihdellen. Alussa saattaa olla hyvinkin hiljaista, kun vaan kehitellään ideoita ja suunnitellaan, mutta projektin edetessä tulee lähes poikkeuksetta kiire. Tähän kun vielä yhdistyy monta kurssia ja erillistä projektia, on päivät välillä hyvinkin kiireisiä. Periaatteessa se on kuitenkin ihan itsestä kiinni, kuinka paljon haluaa panostaa ja tehdä työtä lopputuloksen eteen. Aikaa vievää se siis on, etenkin kun ajatuksia pyörittää usein vielä koulupäivien päätyttyäkin.

Oliko vaikea tutustua uusiin ihmisiin koulussa?
Tutustuminen oli yllättävän helppoa, jos vertaa vaikka lukioon. En ole enää niin arka kuin ennen, joten pääsen nopeammin osaksi porukkaa tai ainakin tutustun muihin. Työtä se kuitenkin vaatii, sillä useimmiten olisi vain helpompi olla hiljaa ja vetäytyä - mutta alun jälkeen porukka alkaa tuntua yllättävän tutulta!
Missä kaikkialla olet ollut töissä elämäsi aikana?
En ole vielä kauheasti ehtinyt työskentelemään, mihin on ollut suurimpana syynä sairastelu ja sen tuomat rajoitteet jaksamisessa. Kesän aikana työskentelin Snack Pointilla aina silloin tällöin ja viihdyin siellä hyvin. :-) Näiden lisäksi olen tehnyt työharjoittelut Sokoksella ja päiväkodissa.
Syömishäiriö

Mitkä ruuat/ ylipäätään syömiseen liittyvät asiat koet hankaliksi vielä nykyään?
Viljatuotteet ja ylipäätään kaikki hiilareiden lähteet, sillä vieläkin niihin liittyy pelkoja. Karppaukselle naureskelin jo sen tultua pinnalle, mutta silti huomaan karttavani noita ''pahamaineisia'' hiilihydraatteja. Myös nestemäiset kalorit, sokeroidut elintarvikkeet ja herkut tuottavat vaikeuksia. Näiden lisäksi juurikin ravintoloissa ja vieraiden seurassa syöminen on hankalaa, muttei enää niin mahdotonta, kuin ennen.
Millainen kiellettyjen ruokien listasi oli ollessasi huonommassa kunnossa anoreksiasi suhteen?
Mistä edes aloittaisin? Pahimmillaan sallituissa oli vain omenat, ananas, sokerittomat limut ja purkka. Silloin tosin pidin viikossa yhden karkkipäivän, jonka aikana sain syödä, mitä halusin. Jossain välissä kiellettyjen listalla oli rasvat, hiilihydraatit ja sokerit. Nämä vaihteli aika usein sen mukaan, mitä nyt milloinkin pidin terveellisenä.

Oletko ikinä hävennyt syömishäiriötä tai katunut siihen liittyvien asioiden jakamista netissä?
En tiedä kadunko tätä, mutta joidenkin kuvien julkaisemisen olisi voinut jättää väliin. Ehkä siinä lähinnä järkyttää se, etten ole aiemmin tajunnut, miten kamalalta näytin. Muutenkin tästä aiheesta kirjoittaminen on itselle jotenkin vaikeaa, sillä tiedän, miten monet tutut (ja ylipäätään ihmiset) lukevat blogia. Koen kuitenkin, että tämä on sairaus siinä, missä muutkin, eikä sen suhteen ole mitään hävettävää.

Onko jotain ruokaa jota kaipaisit mutta et uskalla syödä?
Kaksi on ylitse muiden: ruisleipä ja korvapuusti. En ole koskaan erityisemmin pitänyt vaaleasta leivästä, mutta ruisleipää kaipaan. Korvapuusti taas on ihan ykkösherkku..

Mietitkö koskaan mitä kaikkea söisit jos antaisit itses 'ahmia'?
Pahasti aliravittuna nuo asiat pyörivät mielessä jatkuvasti, etenkin nukkumaan mennessä, jos ei ollut syönyt kunnolla päivän aikana. Nykyään ei juurikaan, sillä mieliteot makeaan ovat muutenkin vähentyneet kunnollisen ruoan lisäännyttyä.

Käytkö jossain intensiivisessä terapiassa (esim. psykoterapiassa)? Oletko hyötynyt?
Kävin aikaisemmin lähemmäs neljä vuotta, mutten tuolloin ''ollut täysillä mukana'' hoidossa. Se luultavasti onkin yksi syy siihen, etten kokenut saavani toivottua hyötyä. Eivät nuo vuodet kuitenkaan turhia olleet, sillä ylipäätään puhuminen ja se, että joku kuunteli, auttoivat huomattavasti.

Onko lääkäri koskaan pelotellut, ettet voisi saada lapsia?
Lääkärit, hoitajat, vanhemmat,.. Kyllähän tuon useinkin on kuullut, vähän liiakin usein oikeastaan.

Tulevaisuus

Missä toivoisit olevasi viiden vuoden kuluttua? Entä kymmenen?
Tämä on vaikea! Viiden vuoden kuluttua olen ainakin (toivon mukaan) valmistunut ja mielelläni työskentelisin alan parissa. Oma firma olisi ihan unelma. Kymmenen vuoden päästä, hmm, asuisin kivassa pienessä omakotitalossa kissakämppisten kanssa. Pitkän tähtäimen suunnitelmat on hankalia.

Oletko harkinnut muuttavasi omilleen?
Kyllähän se mielessä pyörii, mitä enemmän ikää tulee. Ainakin ensi vuoden asun vielä kotona, mutta ehkä sen jälkeen.. Ylipäätänsä sitten, kun tilanne opiskeluiden ja syömisten kanssa tasaantuu niin, että pärjään varmasti omillani. 

Muuttaisiko kissa / kissat mahdollisesti mukanasi? 
Tässä onkin yksi suurin ongelma: äiti haluaa pitää Nanan, kun muutan! Voihan se olla, että saan tahtoni läpi myöhemmin ja jos en saa, hankin kyllä kissan omaan kotiini. Ilman kissoja ei vaan voi elää, piste. :-D

Unelmien työpaikka?
Oma yritys, mahdollisesti jokin kahvilatyyppinen. Siellä olisi tarjolla vegaanisia ruokia/leivoksia ja myynnissä itse suunniteltuja pakkauksia ja tuotteita. Yhtiökumppanina pari hyvää ystävää.
 
Suurin unelmasi?
Tämä kuulostaa hölmöltä, mutta reissu Amerikkaan tai sinne päin. Tämä kuulostaa puolestaan nörtiltä, mutta olisi mahtavaa päästä Comic coniin. Nähdä livenä Supernaturalin ja muiden sarjojen näyttelijöitä.

Lempparit

Jos juot limsaa tai mehua, niin mitä juot? (-suosikki alkoholiton juoma)
Pepsi Max on parasta, sille ei vaan löydy vertaista. :-)

Lempialkoholijuomasi?
Tykkään aikakin mantelimaidosta ja kahvilikööristä tehdystä drinkistä, erilaisista limu-alkoholisekoituksista sun muista. Nykyään menee kyllä ihan siiderikin.

Juotko ollenkaan teetä? Jos juot, lempi teesi?
Olen ehkä enemmän kahvi-ihminen, mutta juon teetä aina silloin tällöin. Aina syksyllä teen lupauksen, että alan juoda teetä päivittäin, mutta jotenkin se aina jää. :-D Lempparitee on ehdottomasti Yogin Choco. ♥ Niin ja roobios!
Kuva löytyi Googlesta
Lempi mukisi?
Muumimukien lisäksi tykkään nykyään tosi paljon Arabian KoKo-mukeista, joita olen kerännyt useammassa värissä ja koossa. Kuvan keltainen muki on lemppari, sillä siinä yhdistyy sopiva koko, suosikkiväri ja kiva muotoilu. Myös tuo alimman lautasen vihreä (Niitty) on jaetulla ykkössialla.

Lempi ruokasi tällä hetkellä?
Ruoka-aineista ainakin kikherneet, tofu, kaalit ja pavut. Lemppariruokia on tällä hetkellä kvinoa-sushi ja uunijuurekset kasvispöyryköillä tai -pihveillä (tai falafelilla, nam!).

Paras kaupunki / maa asua, jos voisit asua missä vain?
Lahti on yllätävän kiva kaupunki asua, mutta voisin hyvin muuttaa vaikkapa Unkariin Budapestiin tai Ruotsiin - eikä LA kuulosta huonolta sekään.


Lempi vaatteesi? Entä asukokonaisuus? (laita kuva?)
Kuvassa on pari lemppariani: Nirvanan paita, H&M:n keltainen neuletakki ja BikBokin maastonvihreä neule. Nämä kyllä vaihtelevan aika paljon, eikä mitään sellaista selkeää suosikkia ole. Nykyään luottovaatteisiin kuuluvat kuitenkin farkut ja ohuet neuletakit. Lemppari asukokonaisuuden esittelin vähän aikaa sitten, sellainen vihertävä kukkamekko ja läpikuultava musta neule. Se on sellainen rento ja omantyylinen asu, jota kaipaan aina kesäisin. ;-)

Lempitubettajasi?
Nitä tulee seurailtua aika harvoin, mitä nyt Karoliina joskus näyttää jonkun hyvän videon. Pitäisi varmaan seurata enemmän, sillä nyt en keksi yhtäkään nimeä.
Haluatko joskus lapsia?
Kyllä varmaan, mutten vielä vähään aikaan.

Mitkä on 10 sun lempikirjaa ja miksi?
Tämä on vaikea, sillä lemppareita on varmasti enemmänkin. Tällä hetkellä Stephen Kingin Se, Uinu, uinu, lemmikkini ja Herääminen, Erik Axl Sundin Lasiruumiit, Sofi Oksasen Norma ja Stalinin lehmät, Taru Sormusten Herrasta -kirjat ja Millenium-trilogia. Tässä olikin jo yli kymmenen, mutta näiden lisäksi on vielä monta sellaista, jotka olen lukenut uudestaan ja uudestaan.
Kingin kirjoista pidän ainutlaatuisen kirjoitustyylin ja jännittävien tarinoiden takia, nuo kolme ovat jääneet mieleen parhaiten. Erik Axl Sundin kirjat ovat puolestaan kaikessa raakuudessaan todella kiinnostavia ja vaikuttavia. Sofi Oksanen taas on ollut yksi parhaista kirjailijoista jo pitkän aikaa: Norma on ihana sekoitus satua ja todellisuutta. Stalinin lehmissä aihe osui kohdalleen juuri eikä melkein. Ja TSH:t ja Millenium-trilogia olivat jännittäviä - ja mikä parasta, pitkiä! Mikään ei ole parempaa, kuin hyvä kirja, joka jatkuu vaikka on lukenut jo päälle 500 sivua. ;-)

Sekalaiset

Mitä sinulla on päälläsi tällähetkellä?
Olen haahuillut melkein koko päivän yökkäreissä. Eli buddha-housuissa ja prittikuvioisessa t-paidassa.. Nyt on loma ja pitäähän siitä ottaa kaikki ilo irti! :-D

Tupakoitko?
Ajattelin, etten koskaan myönnä tätä julkisesti, mutta menkööt. Poltin joskus aikaisemmin tupakan silloin tällöin, en kuitenkaan mitenkään säännöllisesti. Nykyään poltan ''tavallista'' tupakkaa välillä baarireissuilla tai juhlissa. Vastaus on kuitenkin kyllä, sillä poltan sähkötupakkaa. Ihan säännöllisesti ja päivittäin.

Mitä tekisit jos voittaisit lotossa?
Tarjoaisin veljelle Comic conin liput, sillä ollaan vähän puhuttu, miten hienoa olisi reissata sinne ja kierrellä samalla Amerikassa. Tällä hetkellä esteenä on lähinnä raha. Toinen juttu olisi varmaan oman asunnon ostaminen ja voisihan sitä vanhemmillekin antaa hieman remonttirahaa. Kaiken kaikkiaan siis varmaan matkustelisin, hankkisin oman kämpän ja ostaisin vegekaupat tyhjiksi. ;-)
Jos saisit/pitäisi sanoa jotain itsellesi tasan vuosi sitten, mitä sanoisit?
Hyvin menee, jatka samaan malliin. Asiat kyllä järjestyvät, joten turha niitä on murehtia. Kaikki mahdolliset kliseet, mutta ymmärrätte varmaan pointin.

Mitä söit viimeksi ja milloin?
Omenaa, taateleita ja manteleita pari tuntia sitten. Tällä hetkellä voisin syödä manteleita vaikka joka aterialla, sillä ne on niin hyviä!

Katotko salkkareita?
Katsoin niitä silloin, kun oli vielä Miia, Saku ja Kalle, vähän myös Annikan ja Romeon aikaan. Nykyään käännän kanavaa heti, kun Salkkarit tulee. Alussa ne oli tosi hyviä, mutta liian moni asia on muuttunut..

Ootko kattonu pretty little liarsia ja jos niin mielipiteesi siitä?
En ole katsonut. Aika harvoin seuraan sen tyylisiä sarjoja. :-)

Ootko kokenut koskaan mitään yliluonnollista, jos niin mitä?
Olen vähän tylsä, sillä en usko yliluonnolliseen enkä korkeampaan voimaan. Voin kuitenkin kertoa pari juttua, jotka tuntuivat aikanaan hyvinkin yliluonnollisilta: oltiin katsottu kauhuelokuvia kavereiden kanssa ja mentiin kellariin nukkumaan (siellä oli siis ihan pedit yms). Oli pilkkopimeää ja yritettiin saada unta, kun ovi yhtäkkiä narahti ja aukesi. Kohta tunsin jonkin liikkuvan jaloissa, peiton päällä.. No, se jokin oli tietenkin Eetu-kissa. XD Toinen oli, kun ystäviä oli yökylässä ja kesken yön heräsin Kaunan naisen ääneen (siihen käkätykseen) ja joku raahautui lattialta kohti sänkyäni, kapusi sen reunalle käsien varassa,.. Kaverihan se vaan oli mustat hiukset kasvoillaan, mutten ole koskaan säikähtänyt niin paljon! Parhaat kaverit antaa elinikäiset traumat, vai miten se meni.. :-D

Millaisia fanituksen/intoilun kohteita sulla oli teininä?
Tässä tulee jonkinmoisessa aikajärjestyksessä: tarrat, pyyhekumit, noidat, lehmät, tanssi, Nirvana, "hevarityyli", japaniernuilu, mintunvihreät vaatteet,.. Tässä nyt kaikki, mitkä muistan, mutta onhan näitä.

Millä tavalla sun ystävyyssuhteet on muuttuneet? Onko kaveriporukat vaihtuneet paljon ajan kuluessa, esim. teini-iän jälkeen, vai ootko vieläkin samojen tyyppien kanssa kuin silloin?
Paljon ovat muuttuneet, mutta niinhän kai elämässä yleensäkin. En enää juurikaan pyöri yläasteaikaiset kavereideni kanssa, lukiosta on vielä muutamia ystäviä, joita näen. Poikkeus sääntöön on tietysti Karoliina, jonka kanssa ollaan tunnettu tarhasta asti. :-)

Ootko koskaan seurustellut?
Pari kertaa ja melko huonolla menestyksellä. Viimeksi lukiossa, joten nyt on taas tällainen idempi sinkkuaika meneillään. :-D
Kerro joku asia, mitä et ole ennen kertonut blogissasi. 
En tiedä, olenko kertonut tätä, mutta isä on tähtiharrastelija. Olen kasvanut avaruuskuvien ja -kirjojen keskellä. Nykyään isä kuvailee tähtiä ja planeettoja. Yksi hienoimmista on videokuva kuusta lähietäisyydeltä. Samaan aikaan kunnioitan ja pelkään maailmankaikkeutta, sillä se on niin loputon ja me olemme vain häviävän pieni osa sitä. Yllä oleva kuva on siis isän ottama.
Ja jos olen kertonut tuon jo, niin tässä vielä toinen paljastus: kaikki lempparihahmoni sarjoissa ja elokuvissa kuolevat 90 % varmuudella, enkä ole vielä edes katsonut Game of Tronesia. :-D

Voisitko kuvitella omistavasi koiran? Millaisen?
Kissaihmisenä ajattelin pysyä, mutta jos hankkisin koiran, se olisi iso (vaikka dobermanni) tai kaksi sellaista pienempää karvaista, joiden nimet olisi Kaneli ja Sokeri.

Monta muumi mukia sinulla on? Entä muita astioita?
Piti ihan käydä laskemassa, mutta ihan tarkkaan en osaa siltikään sanoa. Jotain 30-40 väliltä. Näiden lisäksi on vino pino Muumikulhoja, -lautasia, -aterimia ja -laseja. Arabian astiat ovat viimeisin keräilykohde, ja niitäkin on jo vähän kertynyt. Eikä siinä vielä kaikki - sillä onhan noita eriparisia ja -värisiä astioita tullut keräiltyä jo pidemmän aikaa. :-D
Millaiset asiat tekevät kodista kodin? 
Tärkeintä on tietysti se, kenen kanssa kodin jakaa. Oli se sitten perhe, kämppis, ystävä tai lemmikki. Koti on se paikka, jossa saa olla oma itsensä. Siellä saa myös näkyä merkkejä elämästä: joskus on ihan ok unohtaa mainokset pöydälle tai vaatteet lojumaan lattialle. ...okei, ketä oikein huijaan? Oikea vastaus on tietysti kissat.

Kuinka usein juot limsoja ja mitä juot sillon ku juot?
Nykyään harvemmin, lähinnä ystävien kanssa ja viikonloopuna. Lemppari taitaa olla Pepsi Max.

Tykkäätkö käydä baareissa?
Aika harvoin niissä tulee enää käytyä, mutta joskus tykkäsin tosi paljon. Kyllä nykyäänkin on kiva lähteä viihteelle, kunhan on hyvää seuraa ja riittävästi rahaa. Pari Lahden baaria olisikin vielä testattavana, joten..

Osaatko soittaa/laulaa?
Nokkahuilu taitaa olla ainoa, eikä sekään yllä kuin Tuiki tuiki tähtöseen ja Buranaan. XD Olen joskus laulanut kuorossa, mutten luokittelisi itseäni hyväksi laulajaksi. Lauleskelen kyllä paljon silloin, kun kukaan ei ole kuulemassa.

Jos pitäisi valita joku soitin mitä osaisit soittaa, minkä valitsisit?
Bongorumpu tai kitara. Yritin nuorempana opetella kitaran soittoa, mutta eihän siitä mitään tullut. En ole kovin musikaalinen, vaikka sitä haluaisinkin olla.


Voisitko vastata kysymyksiin videolla? :) 
Jossain vaiheessa voisin tehdä sellaisenkin, mutta ehkä vähän myöhemmin.

Ja voisitko joskus tehä semmosen postauksen, johon laittaisit kuvia susta pienenä ja teininä? Ois hauska nähä :)
Olen sellaisia joskus tehnytkin, mutta ehdottomasti. Vanhojen kuvien jakaminen on aina hauskaa (ja vähän noloa.. :-D)!

Millaset välit sulla on äitiisi? Isääsi? Veljeesi?
Ihan hyvät, ollaan aina oltu melko läheisiä. Veljen kanssa on ollut sopivasti ikäeroa, joten ollaan aina oltu hyvissä väleissä.

Voitko puhua syvällisestä tai vaikeista asioista äitisi kanssa? Isäsi? Veljesi?
Se vähän riippuu. Aika harvoin puhun kenenkään kanssa kovin syvällisistä asioista, mutta tarpeen tullen kyllä. Kai se on vähän aiheestakin kiinni.

Kaunein asia minkä äitisi on sanonut sulle? Isäsi? Veljesi?
Äiti kehuu aina joskus, että silmäni ovat kauniit. Kuulostaa aika pieneltä jutulta, mutta ainahan kehut on kivoja. Isä heitti kerran yhdessä baarissa Tallinnassa, että kaunistun aina vaan. Veli, no, en osaa kyllä sanoa. :-D

Huh, olipas näitä paljon! 
Saittehan vastaukset kysymyksiinne?
Ps. Lisäsin parit kysymykset myöhemmin, kun huomasin ne vasta nyt. 

sunnuntai 21. elokuuta 2016

Kesäloman parhaat

Moikka! Ihan ensimmäisenä haluan kiittää kaikista kommenteista ja kysymyksistä aikaisempiin postauksiin. :-) Ette tiedäkään, kuinka onnelliseksi ne tekevät! Vielä saa laittaa kysymyksiä edelliseen tai tähän postaukseen.
Suunnittelin jo aikaisemmin, että teen tänään koosteen kesälomasta - mutta sainkin tietää, ettei koulu ala vielä ensi viikolla! Nyt on siis yksi viikko lisää lomaa. :-D Siitäkin huolimatta, tässä on nyt jonkinmoinen kooste kesästä ja parhaista jutuista sen aikana.
Reissut
1. Juhannus Ähtärissä: viikonloppu mökillä ystävien seurassa, synttärit ja Tuuri-kierros paluumatkalla. Yöuinteja, veneilyä, hyvää ruokaa ja juomia,.. Oli kyllä ikimuistoinen juhannus!
2. Vappu vietettiin ystävien kanssa Kariksen rannassa. Tottakai teemaan sopivasti hyvin nestepitoisesti ja muutenkin riehakkaasti.
3. Helsinki Pride, tottakai, on aina yksi kesän kohokohdista. Tänäkin vuonna marssittiin kulkueessa, tutustuttiin uusiin ihmisiin ja vietettiin aikaa ystävien kanssa. Tuossa juhlassa on vaan jotain niin taianomaista, ettei sitä voi edes sanoin selittää.
4. 50's teemabileet onnistuivat vielä paremmin, kuin olin uskaltanut toivoakaan! Pukuihin oli panostettu ja tunnelma muutenkin tosi hyvä, eikä ne jatkot Keijarissakaan sen hullummat olleet.

Aamupalat
1. Mökkiaamupala terassilla, siinä kaksi asiaa, jotka kuuluvat yhteen. Juhannuksen aamupalana oli GoOn-rahkaa, banaania, viinirypäleitä ja marja-pähkinäsekoitusta. Nam.
2. Ruotsissa isän siskon luona löysin vakavasti otettavan kilpailijan perinteiselle aamupalalleni. Plantin mansikkajukurttia (tätä ei taida saada Suomesta :<), ruotsalaisia mansikoita (parempia kuin suomalaiset!), kookoslastuja ja banaania.
3. Aamupala laivan buffetissa: aamu(pala)ihmisen taivas. Ainoa harmi oli, että huomasin soijajukurtit huoneen perällä vasta syömisen jälkeen..
4. Mökkiaamupalaa lempparipaikallani ja hyvää kirjaa lukiessa, eipä haitannut edes ampiaiset. Okei, haittasivat ne, mutten antanut periksi. :-D Aplron mustikkajukurttia, päärynää, banskua ja kookoslastuja.

Reissut
1. Lapakisto on ehdottomasti yksi kauneimmista paikoista. Tänä vuonna satoi ja oli melko koleaa, mutta löydettiin paljon mustikoita ja vedettiin huput päähän pahimman sadekuuron iskiessä.
2. Ruotsi: haha, suuttukaa vaan, mutta rakastan tuota maata. Melkeinpä uskaltaisin väittää, että siellä on kaikki paremmin. Paljon vegaanisia tuotteita, lämpimämpi ilmasto ja hyvätuulisia ihmisiä.
3. Mäntän taidemuseo, josta ei ole yhtään kunnollista kuvaa. Tehtiin reissu spontaanisti ja ajeltiin monta tuntia maaseudulla. Kiire vähän laski tunnelmaa, mutta päivä oli todella onnistunut. :-)
4. Mökki. Karkuun stressiä ja kaupungin kiirettä. Paljon uimista, saunomista ja lukemista.

Leipomukset
1. Vegaaniset hodarit 50's juhlien tarjottavana oli hitti! Tein niitä lähemmäs 50 kpl ja kaikki meni viimeistä murua myöden. Joskus yksinkertainen on parasta.
2. Snickersraakakakku: pähkinää, taatelikinuskia ja vähän lisää pähkinää.
3. Pienet raparperipiirakat. No okei, tässä vaiheessa loppui vaihtoehdot, kun tajusin leiponeeni loman aikana yllättävän vähän. :-D
4. Ohrapiirakat oli kiva kokeilu ja huomasinpa senkin, että karjalanpiirakoiden valmistaminen vegaanisesti onnistuu helposti. Näitä pitäisi tehdä kerralla isompi satsi ja pakastaa osa!

Ostokset
1. Kukkakuvioiset Vanssit löysin laivalta alle 50 eurolla. Hassua, etten ole kuvaillut näitä sen enempää, vaikka ne joka päivä jalassa ovatkin. En koe olevani mitenkään merkkiuskoinen, mutta paria asiaa en vaihda: Kånkenin reppu, Vanssin kangaskengät ja Arabian astiat. :-D
2. Pidä Ruotsi Siistinä -mukit - ja astiakaappi kiittää..
3. Paidat, joita ostin saman tien kahdessa värissä. Tuo kuvan paita osoittautui yllättäen lemppariksi, vaikken vaaleanpunaisesta tavallisesti pidäkään.
4. Keltainen solmuvärjätty hame ja lyhyt vihreä paita. Hameestakaan ei ole vielä kuvaa blogin puolella, vaikka sekin on ollut päällä jo useampaan kertaan.

Siinäpä se olikin. On ollut ihana loma! 
Keräsin vähän työkokemusta, näin ystäviä ja reissasin!  
Mitenkäs teidän loma meni?

perjantai 19. elokuuta 2016

Kysymyksiä!

Nyt saa taas kysyä, mitä ikinä haluaa tietää! 
Vastailen kaikkeen ja kaikille, 
joten olisin oikein kiitollinen kaikista kysymyksistä. :-) 
Riippuen siitä, miten paljon/vähän kysymyksiä tulee, 
teen vastauspostausta joko lähiaikoina tai vähän myöhemmin. 
Kiitos!

keskiviikko 17. elokuuta 2016

Maanantaijuttuja

Heippa! Lukijoita lähtee, eikä kommentteja tule, mutta yritän olla ottamatta tätä liian henkilökohtaisesti, heh. :-D Mutta siis, postausideoita otetaan yhä vastaan! Nyt kuitenkin pari huonolaatuista kuvaa maanantailta, joka oli kuitenkin niin kiva päivä, että halusin siitä postailla.
Syksy alkaa selkeästi olla tulossa, sillä sain viimein pukea päälleni yhden vuodenajan lemppariasuni. Olen niin kaivannut neuleita ja niiden kanssa tehtyjä asukokonaisuuksia, vaikka muutoin kesä viekin voiton. Maanantaina aamupäivällä lähdettiin Karismaan. Oltiin sovittu päivä jo aikaisemmin, sillä piti etsiä vielä paria juttua ennen koulun alkua.
Mitään kummoisempaa ei ostoslistalla ollut - mutta yhtä asiaa ilman en osaa uutta kouluvuotta aloittaa. Se jokin on vihko, ihan tavallinen pieni läpyskä, jonka väliin voi tunneilla rustata muistiinpanoja. Nuorempana olin ihan hulluna vihkoihin ja ostin niitä niin paljon, että olinkin sitten pari vuotta vihko-ostolakossa. :-D Lakon aikana käytin kaikki vanhat vihkot pois, kunnes tuokin pino yhtenä päivänä hupeni loppuun. Nyt oli viimein aika ostaa uusi vihko!
 
Hetken kiertelyn jälkeen oltiin jo niin nälkäisiä, että oli ruokailun aika. Alunperin oli tarkoitus mennä Lauantaihin, mutta paikka oli oudon tyhjä ja hiljainen (ihmisistä ja tarjottavista). Suunnitelma muuttui lennosta, joten mentiinkin Ristorante Momentoon, joka tarjoili italialaistyylistä ruokaa. Valinta oli onnistunut, sillä ruoka oli hyvää ja kaikille löytyi jotain mieluista. :-) Itse tilasin vuohenjuusto-mansikkasalaatin (koska en osaa tilata muuta kuin salaattia), joka oli todella herkullinen. Jotenkin nuo juustot eivät enää edes maistu niin hyviltä, kun on tottunut vegaaniruokiin, mutta en halua olla mitenkään ehdoton. Tilanteen mukaan, eli sitä mitä on tarjolla. ;-)
Kierreltiin kaupoilla vielä parin tunnin ajan, kunnes lähdettiin viemään kissojen haudoille kukkia. Eläintenhautausmaalla oli aurinkoinen ja kaunis sää, joten siellä kului vähän pidemmän aikaa. Olisi voinut kulua vielä enemmänkin, mutta perhosten ilmestyttyä paikalle tuli hoppu päästä pois.. Ihan oikeasti, kämmenen kokoisia perhosia lenteli ympärillä ja olisi tullut iholle asti, jos en olisi juossut pois! Mahdoin näyttää koomiselta, kun juoksin ympäriinsä ja säpsähtelin pienintäkin liikettä.. Kaikkea sitä pieni ihminen voikin pelätä. :-D
 Ekokartonki 300 g, 4,95 e
Taittoluu, 9,50 e
Vihko, n. 2 e
4 kuulakärkikynää, n. 10 e

Sitten ne ostokset. Kartongit ja taittoluun ostin Sinellistä. Taittoluu on tarkoitettu pahvien taitteluun, joten tuo pieni muovinen vempele on tärkeä alallani. Olisi pitänyt hankkia sellainen jo ensimmäisenä vuotena, mutta vasta nyt sain viimein aikaiseksi..
Vihkon ja kynät ostin Clas Ohlsonilta. Ensinnäkin, olen tosi valikoiva vihkojeni suhteen. Olen etsinyt mieleistä jo ties miten monesta kaupasta, mutta vasta tähän olin tyytyväinen. Toiseksi, kirjoitan mieluiten kaiken kuulakärkikynällä. Teen niillä myös luonnostelut. Jostain syystä kuulakärkikynillä saan aikaiseksi siistimpää jälkeä kuin vaikkapa lyijykynällä tai tussilla.
 Trikoot, n. 60 e /kpl
Paidat, 9,95 e /kpl
Toinen juttu, jota lähdin etsimään oli treenivaatteet. LAMK:in salikortti maksaa vain 40 euroa koko lukukaudelta, joten päätin viimein uskaltautua taas vanhan harrastuksen pariin. Juoksupyörät ja muut vastaavat jätän tällä kertaa vähemmälle ja panostan lihaskuntoon. Myönnän olevani aavistuksen verran välineurheilija, sillä kivat treenivaatteet motivoivat. :-) Sanottakoon nyt kuitenkin, että yli 100 euron lasku treenitrikoista vähän kirpaisi.. Mutta ne tulevat kuitenkin käyttöön, eikä tarvitse heti olla ostamassa uusia. Tähän vastapainoksi ostin treenipaidat H&M:stä, jossa hintakin oli huomattavasti alhaisempi..
Maanantai oli tosi kiva ja rento päivä! 
Nyt odotan jo ihan hyvillä mielin arkeen paluuta, sillä olen saanut rauhassa sulatella asiaa.
Heippa!

sunnuntai 14. elokuuta 2016

Mökki 2016

Moikka! Loppuviikko kului mökillä luonnon rauhassa ja kaikin puolin rennoissa merkeissä. Toivottavasti zen-fiilis välittyy sinnekin puolelle! :-D
Vähän hölmöä, mutta stressaan koulua jo ennen kuin se on ehtinyt alkaakaan. Stressaannun helposti ja välillä on pitkiäkin jaksoa, jolloin tila ei ota lievittyäkseen. Joskus se on pieni asia, joskus vähän suurempi - useimmiten kuitenkin koulu tai jokin siihen liittyvä. Haluan pitää asiat järjestyksessä, jotta voin välttää stressin.
Mökin rauhaan ja luonnon keskelle lähtö ei olisi voinut sattua parempaan ajankohtaan, sillä sain pari päivää aikaa miettiä asioita ja ottaa etäisyyttä. Ennen mökille lähtöä olin koko ajan jotenkin ylikierroksilla, mökillä ensimmäinen päivä oli levoton, seuraavana oli jo helpompaa ja kotiin palatessani olin jo unohtanut koko stressin olemassaolon.  Ei siis pidä vähätellä luonnon rauhoittavaa voimaa. ;-)
 
Pienestä asti mökin ranta ja laituri on ollut lempipaikkani koko maailmassa: aaltojen liplatusta, lintujen laulua ja muuten täysin hiljaista. Käydään mökillä kerran vuodessa, sillä se on isän työpaikan yhteinen. Omaa mökkiä ei olla koskaan hankittu, mutta riittää, kunhan pääsee kerran kesässä rauhoittumaan tuttuihin lapsuudenmaisemiin. 
Tällä kertaa aika moni asia oli muuttunut: vanhat puiset lattiat oli vaihdettu uusiin, kalusteita oli uusittu,.. Kauhuksemme huomattiin myös, ettei mökillä ollut enää astioita muutaman kahvikupin lisäksi! Sehän tarkoitti siis sitä, että lähdettiin ajamaan taas keskustaan muutamaa kulhoa hankkimaan. Selvittiin reissusta muutaman uuden kulhon kanssa ja palattiin takaisin jo melko nopeasti, joten eipä tuokaan miksikään katastrofiksi muuttunut.
En ole varmaan ainoa, jota syömiset ''vieraassa'' paikassa ahdistavat. Muistin koko ajan viime vuoden ja sen, miten vaikeaa silloin oli. Siitä on kuitenkin jo aikaa ja tosi monia asia on muuttunut, onneksi. Tänäkin vuonna oli silti hetkiä, jolloin syöminen tuotti hankaluuksia. Ehkä suurin syy on ympäristön vaihdos ja se, ettei ole mahdollista syödä täysin samoja ruokia kuin kotona.
Toisaalta sain taas mahdollisuuden kokeilla sellaisia ruokia, joita en kotona söisi. Melko samalla perusrungolla toteutin suurimman osan ajasta, mutta kokeilin myös uusia juttuja. Sokeroituja korppuja ja pari pientä korvapuustia. Pieniä juttuja, jotka ovat itselleni kuitenkin suuria saavutuksia. Pienin askelin, vai miten se meni. :-) Eli kaiken kaikkiaan meni aika hyvin, paremmin kuin osasin odottaa.
Ehdottomasti parasta mökkeilyssä on sauna ja uiminen. Molempina iltoina lämmitettiin rantasauna ja juostiin järvi-saunaväliä myöhään yöhön. Vesi oli ihan jäätävää, mutta olihan sinne mentävä aina uudestaan. En tiedä mitään parempaa! Yöllä myöskin nukutti paremmin kuin hyvin..
Perjantai-iltana saatiin myös vieraita: serkkuja ja karvaisempia otuksia. Pipsa on jo vanha, sillä serkut hankkivat neidin jo ennen, kuin Eetu tuli meille. Siitä on, hm, jo 14 vuotta! Mutta hyvinhän Pipsa vielä jaksoi polskia vedessä ja kerjäillä makupaloja. Ventti puolestaan on vasta vuoden vanha, joten energiaa riitti muidenkin edestä. Olen henkeen ja vereen kissaihminen, mutta ovathan nuokin kaksi aika hellyyttäviä tapauksia. ;-)
All in all, mökkireissu oli oikein onnistunut. Välillä tai aika usein satoi ja oli syksyisen koleaa, mutta pian paistoi taas aurinko. Lähdin reissuun stressaantuneena, mutta palasin takaisin kevein mielin. Paikanvaihdos ja mökkeily tekee välillä tosi hyvää.
Tulin siihen tulokseen, että koulun alkua on turha stressata - se tulee joka tapauksessa aikanaan, stressasi sitä tai ei. Sama pätee kesän loppumiseen: turha murehtia, sillä pian on edessä syksy - värikkäät lehdet, höyryävät teekupposet, kynttilät ja lämpimät neuleet. Ja pian on taas joulu, sitten juhannus..
Tällaiset kuulumiset tällä kertaa. :-) 
Huomenna alkaa viimeinen lomaviikko, 
mutta eipä se arkeen paluukaan enää niin kamalalta tunnu! 
Heippa.

tiistai 9. elokuuta 2016

''Aika jätä älä, älä jätä kyydistäs meitä ''

Moikka! Niin se vaan alkaa loma lähennellä loppuaan ja kouluasiat stressaavat jo etukäteen.. Ihan vielä ei kuitenkaan täältä osin tarvitse sanoa kesälle hyvästejä, sillä lomaa on jäljellä vielä yksi kokonainen viikko. :-) Postauksen lopussa on fiilistelyä Mäntän reissusta, mutta aluksi kuulumisia ja parit kuvat tältä päivältä!
Alkuviikko on kulunut ns. pakollisten asioiden hoitamisessa ennen koulun alkua. Kävin kolmen vuoden tauon jälkeen parturissa, sillä sain järjestettyä ajan helposti tutun luota. Pituutta lähti useampi sentti, sillä latvat olivat päässeet kesällä melko kuivaan ja kuluneeseen kuntoon. Nyt hiukset tuntuvat tosi lyhyiltä, mutta kaiken surutyön jälkeen olen lähinnä tyytyväinen hiusten elinvoimaisempaan kuntoon. :-) Kyllähän ne taas pian kasvavat!
Parturin jälkeen poikettiin porukoiden kanssa vielä Anttilan konkurssimyynneissä, mutta eihän siellä ollut jäljellä juuri mitään. Oli outoa nähdä tyhjyyttä ammottavat hyllyt ja henkarit, sillä kyseinen kauppa on ollut olemassa niin kauan kuin muistan. Löysin sentään parit kivat sukkahousut.. Vielä pitäisi löytää kouluun uusi vihko ja kyniä, mutta muuten alkaa olla aika himmailla rahankäyttöä. ;-)
Tämän päivän vietin kuitenkin Karoliinan kanssa, ilman sen suurempia velvollisuuksia. Käytiin puistossa ottamassa parit kuvat ja loppupäivä katsottiin elokuvaa Netflixistä. Olisihan sitä voinut kauniista päivästä ulkonakin nauttia, mutta tänään rentoilu tv:n ääressä vei voiton. :-)
Elokuva oli Tallulah, jossa koditon tyttö kaappaa pikkulapsen hetken mielijohteesta. Tytön elämä muuttuu teon seurauksena radikaaliksi, eivätkä seuraukset rajoitu vain häneen.. Kyllähän tuon katsoi ja elokuva oli ihan mielenkiintoinen. Ei kuitenkaan ihan lemppari, enkä sitä välttämättä uudestaan katsoisi.
Muutama tunti sitten polkaisin keskustasta kotiin. Matkalla havahduin pieneen kurkkukipuun. Sitten tuli yskä ja muut flunssan oireet. Ihan tuosta vain varoittamatta tulin kipeäksi. Nyt vaan toivon, että tämä menee nopeasti ohi.. Onneksi pieni flunssanpoikanen ei kuitenkaan onnistunut laskemaan tunnelmaa, vaan päivä on ollut kaikin puolin onnistunut!
Sitten siihen alunperäiseen aiheeseen, eli Mäntän reissuun. Kesään kuuluu aina vähintään yksi reissu, jolloin ajellaan johonkin kohteeseen Suomessa. Viime perjantaina olikin suuntana Mänttä. Meidän oli tarkoitus ehtiä kotiin hyvissä ajoin, mutta matkaa olikin yllättävän paljon.
 
Ensimmäisenä pysähdyttiin ABC:lle, sillä kello lähenteli jo kahta. Kasvisruokavalikoimat olivat tällä kertaa ihan onnettomat, sillä tarjolla ei ollut yhtään valmista kasvisvaihtoehtoa ja noutopöydässäkin oli vain lihaa. Ateriasta olikin sitten monipuolisuus kaukana.. Tiivistettynä voisi sanoa, etteivät päivän ruokailut onnistuneet ihan parhaalla mahdollisella tavalla. Joskus niin vaan käy, että on tyydyttävä siihen, mitä on tarjolla. 
Seuraava pysäkki oli Mäntän Serlachius-museo, jossa en ole aikaisemmin käynyt. Taidenäyttelyihin pitäisi aina varata reilusti aikaa, mutta tällä kertaa jouduttiin kiertämään näyttelyt kiireellä. Pari mielenkiintoista työtä tuli katseltua tarkemmin, joten museo oli lopulta positiivinen yllätys. :-) Sitten vaan kiireesti kotia kohti..
 
On aika vaikea vangita reissun tunnelmia sanoin tai kuvin. Paluumatkalla poikettiin vielä ruokakaupassa ja ajeltiin kotiin auringon laskiessa. Mänttä-reissu oli kuitenkin onnistunut ja hieno kokemus!
Ps. Onko postaustoiveita? 
Voisin vielä toteutella jotain ennen koulun alkua! 

Otsikko: Ruger Haeuer - Aika älä jätä