perjantai 16. kesäkuuta 2017

''This is where I wanna be, This is who I wanna be''

Moikka! Onkohan olemassa parempaa tapaa viettää lomapäivää kuin luonnon keskellä ystävien kanssa? Rauhoittui nopeasti stressaantunut mieli, kun kuunteli järven yli kantautuvaa käen kukuntaa ja katseli toinen toistaan upeampia maisemia. Lapakisto on paikka, johon palaan uudestaan kerta toisensa jälkeen.
Stressaannun todella helposti ja haluan sen takia tehdä asiat ajoissa pois alta. Otin kesäkurssin loman ajaksi, kun työpaikasta ei kuulunut mitään. Sovittiin, että kesäkuun loppuun mennessä täytyy olla valmiina pari isompaa hommaa. Tein esitteen Habitareen ja olen stressannut siitä aivan luvattoman paljon. Keskiviikkona tein töitä yömyöhään ja sain esitteen valmiiksi. Vierähti sellainen taakka harteilta, että olisin voinut leijua kilometrin maapinnan yläpuolella! Samaan aikaan stressaan vähän kaikesta mahdollisesta: rahasta, kavereiden näkemisestä, kesätöistä, kotitöistä, syömisestä,.. Sanottakoon nyt vaikka niin, että reissu metsän rauhaan ei olisi voinut tulla enempää tarpeeseen! :-)
Lähdettiin Lapakistoon tällä kertaa Karoliinan, Sannin ja Ellin kanssa. Poikettiin lähikauppaan ostamaan evästä ja ajeltiin mutkaista metsätietä luontopolun parkkipaikalle. Oli niin kaunis sää, että ajateltiin jokaisen laavun olevan täynnä ihmisiä, mutta oltiinkin melkein ainoat reippailijat paikanpäällä. Unohdettiin, että suurin osa on vielä töissä, eikä lomalla niin kuin me. :-D
Lapakistossa riittää upeita maisemia, mutta tällä kertaa halusin kuvailla lintuja. Pesintäaikaan ne pysyttelevät piiloissaan, mutta onnistuin saamaan muutaman kuvan peiposta ja pesivistä tiiroista.
Käveltiin useampi tunti keltaista ja vihreää reittiä pitkin ennen, kuin pysähdyttiin laavulle syömään. Käki piti torstaista aamupäivän aariaa, mutta muuten oli hiljaista. Aurinko paistoi koko reissun ajan, eikä olisi voitu parempaa säätä toivoa. :-) Laavulla Elli ja Sanni sytyttelivät nuotiota ja oltiin Karoliinan kanssa varsin avuliaita: laavun katolta käsin heiluteltiin ja kannustettiin halkoja etsiviä ruoanlaittajia.
Toiset krillailivat eväitään, mutta olin enemmän kuin tyytyväinen mukaan pakkaamastani herkusta. Jostain syystä kukaan ei innostunut, kun sanoin tuoneeni sammakonkutua. :-D Mangochiapudding marjoilla ja banaanilla oli kuitenkin todella hyvää ja sen voimalla jaksoi hyvin taivaltaa takaisin autolle. Käveltiin metsän keskellä ja löydettiin sattumalta oikopolku autolle. Kello oli kuusi, mutta oltiin edelleen täynnä energiaa ja hyvää mieltä. Niin se metsä vaan virkistää ja tekee hyvää!
Mikäli kuvista ei asia vielä välity, oli todella ihana päivä ja aurinkoinen tunnelma. Lisää tällaisia, kiitos! Oli todella onnistunut päivä hyvässä seurassa ja kauniissa maisemissa.

Mitenkäs teidän torstai? :-)

LYRICS: TEGAN AND SARA - FREEDOM

2 kommenttia: